Tänään on sen kauan odotetun "tuomiopäivän" aika. En keksinyt tälle parempaa nimeä, mut tää on oikeestaan aika hyvä, koska nyt on aika saada niitä faktoja tiskiin. Tänään iltapäivällä Cycling + GRIT yhdistelmätreenin jälkeen mulla on eka virallinen meeting mun PT:n kanssa ja pääsen kehonkoostumusmittaukseen. Mua ei oikeestaan kiinnosta vaa'an lukema, koska mun mielestä mittanauha kertoo rankemman totuuden. Mun silmät avautu tästä tossa yks päivä, kun katoin Jutan superdieettejä telkkarista. Siellä oli yks typy, jonka lähtöpaino oli vaan vähän yli mun oman, mut sit taas vyötärön ympärysmitta ja muut mitat about 7-10 senttiä suuremmat kun mulla. Myönnettävästi vertailu näissä asioissa on kyllä turhaa, mut ihan mielenkiinnosta tää oli jännä huomata. Mun kuvitelmissa tää vois viitata siihen, että mun kropassa taitaa olla myös sitä lihasta jonkun verran. Jokatapauksessa illalla se selviää, tuleeko esiin karu totuus vai positiivinen yllätys, tai sitten jotain siltä väliltä.
Mulla on nyt jotenkin tosi energiset ja positiiviset fiilikset tästä kaikesta. Oon nuorempana hammas irvessä aina silloin tällöin laihdutellu ja onnistunutkin, mut koska tapa ja tekniikka on ollu täysin väärä, niin kyllä ne kilot on aina melko hyvin takasin keräytyny. Nyt näin kohta 20 vuotiaana oon ekoja kertoja mun elämässä onnistunu arvostamaan mun kroppaa ja sen kanssa eläminen tuntuu hyvältä, mutta silti mulla on palava halu treenata tikimpään kuntoon. Hyväksyn itteni tällasena kun oon (ihanaa sanoo se ääneen varmaan ekaa kertaa!!), mutta aina voi tehdä jotain paremmin ja kehittyä entistäkin paremmaksi. :)
Sit pari pakollista motivaatio kuvaa vielä perään, iltaa innokkaana odottaessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti