"Don't let nobody to break you down."
torstai 30. elokuuta 2012
keskiviikko 29. elokuuta 2012
Panostus
Tällä viikolla oon ollu jotenkin poikkeuksellisen aikaansaava. Löysin jostain mun kateissa olleen motivaation ja alotin tosissani kertaamaan englannin ylppäreitä varten. Oon viettäny useita tunteja päivässä naama kiinni kirjassa ja en oikeesti ymmärrä, et mistä moinen panostus sai alkunsa. Syynä siihen esimerkiks vois olla se, et maanantaina alko virallisesti mun arki, koska kävin syksyn ensimmäisellä tanssitunnilla. Mentiin Nadinen ja Leylan kans SalsaStudiolle ja tiistaina mun oli jo pakko mennä itekseni uudestaan. Näillä näkymin tän syksyn tanssikalenteri koostuu reggaetonista, salsasta, dancehallista ja hiphopista. Toivotaan vaan, et saan aikataulut täsmäämään ja jaettuu mun ajan järkevästi. Nyt viimein sain tehtyy mun unelmista totta, joten ajan olis parempi sit riittää kaikkeen.
Tänään mulla alko myös mun rakas iltalukio, eli italian tunnit. Ennen sitä tykitin taas monta tuntii Helmen kirjastolla enkkuu ja sit siinä kuuden pintaan suuntasin kohti Tykkiä, eli mun toista koulua. Meijän porukka oli pienentyny taas paljon ja pari uuttakin naamaa oli tullu messiin. Viime syksynä meitä oli reilusti yli 20 opiskelijaa, mut nyt vaan 9, joista ihan kaikki ei ollu tänään paikalla.
Sain taas ihan älyttömästi lisäintoo tähän syksyyn noista tunneista. Mulla on jo kuudes italian kurssi käynnissä ja vaikeusaste alkaa pikkuhiljaa olee melko korkeella. Onneks kuitenkin tähän mulla riittää aina motivaatiota, se on mulle enemmän harrastus kun koulu. La lingua italiana mi piace sempre!!
I love dancing |
Tänään mulla alko myös mun rakas iltalukio, eli italian tunnit. Ennen sitä tykitin taas monta tuntii Helmen kirjastolla enkkuu ja sit siinä kuuden pintaan suuntasin kohti Tykkiä, eli mun toista koulua. Meijän porukka oli pienentyny taas paljon ja pari uuttakin naamaa oli tullu messiin. Viime syksynä meitä oli reilusti yli 20 opiskelijaa, mut nyt vaan 9, joista ihan kaikki ei ollu tänään paikalla.
Sain taas ihan älyttömästi lisäintoo tähän syksyyn noista tunneista. Mulla on jo kuudes italian kurssi käynnissä ja vaikeusaste alkaa pikkuhiljaa olee melko korkeella. Onneks kuitenkin tähän mulla riittää aina motivaatiota, se on mulle enemmän harrastus kun koulu. La lingua italiana mi piace sempre!!
kahvii ja vitamiinivettä...näillä mennään. |
Vielä pari päivää ja sit voi taas vähän relaa, vaikka tosin duunia pitäs jaksaa vääntää lauantaina sekä sunnuntaina...Pihvien paistamista ja pänttäämistä, näistä todennäkösesti on mun viikonloppu tehty. hahah.
lauantai 25. elokuuta 2012
Thoughts
Viime päivät on saanu mut ymmärtämään erilaisia asioita ja katsomaan niitä niin sanotusti uusin silmin. Aina kun on yksin, niin tulee mietittyy millon mitäkin suurta maan ja taivaan väliltä. Joskus sillon tällöin iskee sellanen tunne, et tekis mieli vaan purkaa sydäntään ja kertoo koko maailmalle omista fiiliksistään, mut joku tulee usein aina kynnyksenä vastaan. Omien asioidensa liiallinen julki tuominen voi kuulostaa jonkun korvassa huomion kipeydeltä, eikä aina oo kannattavaa, vaikka se mitä muut ajattelee toisista ihmisistä onkin aika merkityksetöntä, koska ainahan ei voi kaikkia miellyttää. Onneks kuitenkin varmasti jokaisella meistä on kavereita ja ystäviä, jotka kuuntelee tarvittaessa ja seisoo vierellä ikuisesti tilanteesta riippumatta hyväksyen meidät sellasina kun ollaan.
Ystävät on mulle henkilökohtasesti sellanen virtalähde, jota ilman aamulla sängystä herääminen ei tulis kuuloonkaan. Aidot ystävät on helppo tunnistaa ja niistä kannattaa pitää kiinni. Oon huomannu, että aina kun itelläni on sellanen fiilis, et kaikki ei oo niin hyvin kun vois olla, niin joku kaveri on tullu nostamaan mut ylös kuopasta ja saanu hymyn mun kasvoille. Tää on asia, jota arvostan ja josta oon kiitollisempi kun koskaan.
Joskus kuitenkin elämässä tulee vedettyä väärästä narusta ja tuhlattua aikaa ihmisiin tai asioihin, jotka ei oikeesti edes ansaitsis mitään huomionarvoa. Muiden ihmisten alas lyöminen ja tunteilla leikkiminen on rumaa, eikä sellanen sais ees nähdä päivänvaloa. Kuten sanottu, aina niiden välinpitämättömien ihmisten joukosta löytyy sellasia helmiä, jotka ei koskaan tekis kaksnaamasesti edes ihmiselle, joka ei ansaitsis niiden arvostusta. Nää helmet on just niitä ihmisiä, jotka auttaa meitä kaikkia jaksamaan joka päivä, jakaa toivoa ja antaa tukea. Ne on niitä, joita kutsutaan tosiystäviksi.
Ystävät on mulle henkilökohtasesti sellanen virtalähde, jota ilman aamulla sängystä herääminen ei tulis kuuloonkaan. Aidot ystävät on helppo tunnistaa ja niistä kannattaa pitää kiinni. Oon huomannu, että aina kun itelläni on sellanen fiilis, et kaikki ei oo niin hyvin kun vois olla, niin joku kaveri on tullu nostamaan mut ylös kuopasta ja saanu hymyn mun kasvoille. Tää on asia, jota arvostan ja josta oon kiitollisempi kun koskaan.
Joskus kuitenkin elämässä tulee vedettyä väärästä narusta ja tuhlattua aikaa ihmisiin tai asioihin, jotka ei oikeesti edes ansaitsis mitään huomionarvoa. Muiden ihmisten alas lyöminen ja tunteilla leikkiminen on rumaa, eikä sellanen sais ees nähdä päivänvaloa. Kuten sanottu, aina niiden välinpitämättömien ihmisten joukosta löytyy sellasia helmiä, jotka ei koskaan tekis kaksnaamasesti edes ihmiselle, joka ei ansaitsis niiden arvostusta. Nää helmet on just niitä ihmisiä, jotka auttaa meitä kaikkia jaksamaan joka päivä, jakaa toivoa ja antaa tukea. Ne on niitä, joita kutsutaan tosiystäviksi.
you raise me up |
perjantai 24. elokuuta 2012
Taiteet
Eilinen taiteiden yö ei sattuneista syistä mennykkään ihan just niinkun suunniteltiin. Aloteltiin meijän kierros Uudenmaankadun Kokomo Tiki barista, joka on mun mielestä ihan huippu mesta. Sieltä saa niin ihania drinkkejä ja ihan sopu hintaan, eikä paikassakaan mitään valittamista. Käytiin juomassa tiki-drinkit Millan ja Nooran kans, jonka jälkeen pikkuhiljaa siirryttiin kohti Cubaa. Nähtiin Cuban edustalla Leyla, Henna, Katrin ja Karina, jotka kans liitty seuraan.
Cuban ovilla koettiin suuri pettymys. Tajuttiin vasta siellä, et meijän kenenkään ikä ei riitä pääsemään sisään. Tän ei-niin-kivan yllärin jälkeen oltiin kaikki vähän kujalla siitä, et minne me nyt voitais mennä. Ulkona kylmässä hengaaminen ei oikein napannu, joten jonnekin sisälle oli päästävä.
Mietittiin aluks käydä Baarikärpäsessä, mut illan päätarkotushan oli kuitenkin lattarimusiikki ja tanssilattian valtaaminen, joten päädyttiin Havannaan. Kukaan meistä ei ollu aikasemmin käyny siellä, mut mä olin kuitenkin aikasemmin kuullu siitä positiivista juttua. Kun oltiin sen ovilla, niin loppujen lopuks se poke sai puhuttuu meijät sisään. Juotiin siellä drinkit ja sit viimein päästiin fiilistelee lattarimusaa tanssilattialle. Mikä parasta, saatiin olla ihan keskenään, koska siellä ei juuri muita asiakkaita ollu. Johtunee varmaan päivästä, viikonloppusin uskosin siellä olevan enemmän jengii.
Tän jälkeen vallotettiin Havannan tyhjä tanssilattia ja tanssittiin ilta loppuun asti. Tällä hetkel ei ees väsytä, vaikka yöunet jäi TAAS vähän vähemmälle. Kiitos kaikille ihanasta illasta!!
Cuban ovilla koettiin suuri pettymys. Tajuttiin vasta siellä, et meijän kenenkään ikä ei riitä pääsemään sisään. Tän ei-niin-kivan yllärin jälkeen oltiin kaikki vähän kujalla siitä, et minne me nyt voitais mennä. Ulkona kylmässä hengaaminen ei oikein napannu, joten jonnekin sisälle oli päästävä.
Mietittiin aluks käydä Baarikärpäsessä, mut illan päätarkotushan oli kuitenkin lattarimusiikki ja tanssilattian valtaaminen, joten päädyttiin Havannaan. Kukaan meistä ei ollu aikasemmin käyny siellä, mut mä olin kuitenkin aikasemmin kuullu siitä positiivista juttua. Kun oltiin sen ovilla, niin loppujen lopuks se poke sai puhuttuu meijät sisään. Juotiin siellä drinkit ja sit viimein päästiin fiilistelee lattarimusaa tanssilattialle. Mikä parasta, saatiin olla ihan keskenään, koska siellä ei juuri muita asiakkaita ollu. Johtunee varmaan päivästä, viikonloppusin uskosin siellä olevan enemmän jengii.
KOKOMO |
Tätä mä kutsuisin taiteeks... |
Milla & Noora |
HAVANNA |
tytöt, cuba libree ja vadelma daiquiri |
russian girls ;) |
Tän jälkeen vallotettiin Havannan tyhjä tanssilattia ja tanssittiin ilta loppuun asti. Tällä hetkel ei ees väsytä, vaikka yöunet jäi TAAS vähän vähemmälle. Kiitos kaikille ihanasta illasta!!
torstai 23. elokuuta 2012
CUBAAN!
Tänään on jokavuotisen ja perinteeks muodostuneen taiteiden yö aika ja vaikka on torstai, niin se ei pahemmin hetkauta. Alotin tossa noin 2 päivää sitten hehkuttaa mun kavereille, et Cubassa on tänään Noche de freestyle latino. Kuulin siitä aluks Hennalta ja kiinnostuin samantien. Lopputulos on se, että sain pari muutakin innokasta messiin ja tänä iltana yheksältä starttaa.
Kävin äsken Myyrmannin Cubuksessa ja löysin sieltä tosin kivan paidan tätä iltaa varten, joten en siis yksinkertasesti pystyny jättää sitä sinne kauppaan. Toivotaan et tästä illasta tulee mahtava, huomenna tosin pitäs herätä kouluun, mut mulle se ei ainakaan tuota ongelmaa. Nyt fiilistelee reggaetonii ja juomaan kahvia, et pysyn läpi illan hereillä.
Kävin äsken Myyrmannin Cubuksessa ja löysin sieltä tosin kivan paidan tätä iltaa varten, joten en siis yksinkertasesti pystyny jättää sitä sinne kauppaan. Toivotaan et tästä illasta tulee mahtava, huomenna tosin pitäs herätä kouluun, mut mulle se ei ainakaan tuota ongelmaa. Nyt fiilistelee reggaetonii ja juomaan kahvia, et pysyn läpi illan hereillä.
päivän ostos |
keskiviikko 22. elokuuta 2012
Tatskakuume
Mun ensimmäisestä ja tällä hetkellä ainoosta tatuoinnista on noin 5 kuukautta aikaa. Oikeestaan jo sillon huhtikuussa veikkasin, et se tuskin tulee jäämään tähän yhteen. Vielä toistaseks mun selässä lukee vaan Cogli l'attimo, mut olin niin varma, et järkyttävä tatskakuume pääsee jossain vaiheessa yllättämään, niinkun mun tatskaajakin tais varottaa.
Tatskat on kuitenkin mun mielestä sen verran iso valinta, et niitä kannattaa miettii tosi pitkään ja hartaasti, koska faktahan se on, ei niistä niin helpolla eroon pääse. Saan kuitenki siedätystä tähän ongelmaan silleen, et selailen netistä kaikkii makeita leimoja ja kattelen esimerkiks Miami Incii Youtubesta. Sellaset tatskat on parhaita, joilla on joku tarina, joka oikeesti koskettaa. Ite en koskaan hakkais itteeni mitään pelkkää kuvaa, josta puuttuu merkitys kokonaan. Mun Cogli l'attimollakin on oma merkityksensä ja myös mun mahdollisilla tulevilla tatskoillakin tulee olemaan omansa...I love tattoos!
Tatskat on kuitenkin mun mielestä sen verran iso valinta, et niitä kannattaa miettii tosi pitkään ja hartaasti, koska faktahan se on, ei niistä niin helpolla eroon pääse. Saan kuitenki siedätystä tähän ongelmaan silleen, et selailen netistä kaikkii makeita leimoja ja kattelen esimerkiks Miami Incii Youtubesta. Sellaset tatskat on parhaita, joilla on joku tarina, joka oikeesti koskettaa. Ite en koskaan hakkais itteeni mitään pelkkää kuvaa, josta puuttuu merkitys kokonaan. Mun Cogli l'attimollakin on oma merkityksensä ja myös mun mahdollisilla tulevilla tatskoillakin tulee olemaan omansa...I love tattoos!
Think before you ink!
tiistai 21. elokuuta 2012
Koulussa?
Ei tää kouluun paluu oo vieläkään ottanu voimille...pari tuntii päivässä, joista puolet kuluu tanssisalilla. Kelpaa!!! Miks ei aina vois olla näin helppoo?
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Back to school
Huomenna tää tyttö palaa takasin koulun penkille. Onneks oon saanu viettää ihanan, lepposan, pitkältä tuntuneen ja ennen kaikkee ikimuistosen kesäloman. Kouluun paluusta löytyy niin plussia kuin myös niitä miinuksia. Mulla on kirjotuksiin alle kuukaus aikaa, eikä toi lukeminen oo maistunu paljon ollenkaan. Positiivista on kuitenkin se, että nään mun kaikki parhaat koulukaverit pitkästä aikaa. Osan kanssa ollaanki jo nähty useesti täs lomalla, mut esimerkiks Nooraa mä en oo nähny vielä kertaakaan. Huomenna ollaan taas kaikki helmichicksit koolla Helmi Liiketalousopistolla!
my babies ja näkymätön Suvi |
perjantai 17. elokuuta 2012
Bellissimo Cosí
"Posso essere io l'occasione che aspetti da una vita
ed io sarò di più
io sarò la certezza che chiedevi tu"
"Lascia il tuo passato com'è
e porta il meglio da me
nel tuo presente"
"Spezza le parole di chi non ti ama e ti dice si"
torstai 16. elokuuta 2012
keskiviikko 15. elokuuta 2012
Baltic Princess
Mahtava ja hyvin onnistunut risteily takana ja nyt on sellanen fiilis, et vois lähtee heti uudestaan. Vietettiin upeet 22h porukalla, bile-illan jälkeen Suvi ja Sonja jäi hyttiin sängyn pohjalle, kun me Mimmin kans noustiin maihin jo 9 aikaan aamulla. Maista tarttu mukaan vähän kotiinviemisiä ja oli myös pakko käydä aamukahvilla "hyvin nukutun" yön jälkeen. Kiitokset tytöille seurasta!
Sellanen reissu tällä kertaa. Koska mennään uudestaan???
100 ja 1 tapaa käyttää wc-roskista, messiin vaan jääpaloja ja kylmää vettä. |
iltapalaa |
ladiess |
something to drink |
call me maybe! |
feikki titanic |
aamupala |
Sellanen reissu tällä kertaa. Koska mennään uudestaan???
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)