sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Having a good time

Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin kun esimerkiks nää huippuviikonloput hyvässä seurassa. Meillä oli Viivin ja Joonaksen kans tosi hauskaa ja olin niin tyytyväinen ja onnellinen siitä, et ne halus viettää nää pari päivää mun seurana. Se on aina niin kiva kun jotkut muistaa mua ja tulee moikkaa, vaikka myönnettävästi näin kesäaikaan toi matkustaminen Helsinki-Tallinna välillä on kaikkee muuta paitsi edullista, ellei sit saa esimerkiks Lindalinelta niitä alennusluokan lippuja. Noista vierailuista tulee niin ihanan lämmin fiilis ja saan niistä paljon positiivista energiaa, jonka avulla yksinäinen arkikaan ei tunnu enää niin raskaalta.

Viivi ja Joonas tuli tänne lauantaina ja lähti muutama tunti sit Viikkarilla takas kotiin. Lauantaille meillä ei ollu etukäteen oikeestaan minkäänlaisii suunnitelmia, vaan vedettiin koko päivä ihan täysin hatusta ja fiilispohjalta. Kierreltiin aika paljon eri terasseilla ja muutenkin baareissa ja käytiin syömässä Karja Kelderissä. Sieltä saa ihan hyvät safkat ja paikkakin on mukava, sellanen pubihenkinen kellari Vanhakaupungissa. Aina sillon kun käyn syömässä jossain tohon skaalaan kuuluvassa ravintolassa, niin haluun kokeilla jotain uutta salaattia. Dublinerissa, Baieri kelderissä ja Karja kelderissä on tosi edulliset hinnat, niistä kaikista saa nimittäin hyvän kokosen salaatin alle 4 eurolla. Muutenkin kun niitä listoja kattelee, niin hintataso on kaikkiaan aika matala. Ne ei oo tietenkään kovin erikoisia eikä mitään vautsivau ravintoloita, mut noi salaatit on ainakin hyviä. Viivi ja Joonaskin näytti tykkäävän niiden safkoista.

Illan mittaa meijän käyntikohteiden listalle kerty monia eri paikkoja, esimerkiks Route baar ja Labor ja Joonaksen toiveesta Hell Hunt, josta se osti itelleen myös kyseisen baarin t-paidan. Viivi halus käydä tsekkaa Laborin ja istuttiin siellä itseasiassa aika kauan, koska häppärit oli yhteentoista asti. Join mm. yhen puolen litran Long Islandin, joka oli aikamoinen pommi ja tarjoiltiin tottakai baarin teemaan sopivasta lasista. Viivi litki GT:tä ja Joonas perus hanabissee. Hell Huntissa mekin Viivin kans siirryttiin siideri-linjalle. Käytiin muuten alkuillasta myös Califissa shishalla, mut sieltä mulla ei tällä kertaa oo yhtään kuvaa...so sad!




















Päätettiin meijän ilta Vabaduse väljakin Söögiplatsille, josta haettiin vähän snägärimättöö ennen kotimatkaa. Hengattiin sielä jonkun aikaa ja meijän seuraan tunki joku virolainen mies, joka sai mut totaaliraivon partaalle. Alkuun jo tää kaveri vaikutti vähän oudolta ja tosi uteliaalta, kun se kyseli meiltä et mistä ollaan kotosin ja mitä tehään täällä. Tässä tilanteessa törmäsin taas vaihteeks siihen asiaan, jota mä en voi yksinkertasesti sietää. 

Siinä vaiheessa kun vastailen tän herran kysymyksiin ja kerron et oon töissä täällä ja muuta perus settii niin kaikki on hyvin, mut sitkun vuoroon tulee kysymys "Where are you from?" ja kerron olevani suomalainen, niin taas mun hermoja koeteltiin. En voi sietää sitä kommenttia minkä täällä kuulee valitettavan monen randomin suusta, "OOOH YOU HAVE A LOT OF MONEY!". 

Myönnetään, että Suomessa jengi tienaa enemmän kun täällä, mut se on ihan plusmiinusnolla, koska Suomessa kaikki on niin törkeen paljon kalliimpaa kun tällä puolella. Tiiän itseasiassa useitakin ihmisii, joille jää kuukaudessa perusmaksujen jälkeen saman verran rahaa käteen kun mulla täällä, mut mullahan on siinä tapauksessa ns. helpompi tilanne, koska elän täällä halvempien hintojen keskellä. 

Mut lähinnä mun pointti siihen et tällaset kommentit saa mut näkee punasta on se, että mä oon täällä kyllä ihan paikallisessa yrityksessä töissä ja maassa maan tavalla. Ei täällä tienata samaa määrää kun Suomessa, joten vaikka oon suomalainen, niin silti elän samassa tilanteessa kun paikalliset.

Onneks tää oli kuitenkin vaan pikkujuttu, eikä häirinny meijän loppuyötä sen enempää.


Kello kaksi, maybe?

Tänä aamuna herättiin aikasin ja olin jo yheltätoista Viiviä ja Joonasta vastassa niiden hotellilla. Olo oli vähän nuutunut about 5 tunnin yöunien takia, mut darralta kuitenkin säästyttiin. Yöllä kun tulin kämpille, niin kävin kylmässä suihkussa ja otin litran tuopin vettä mun yöpöydälle. Aamulla heräsin oikeen onnellisesti ilman mitään maha- tai pääkipuja. Jee!

Aluks käytiin heittää noiden kamat ja alko-ostokset terminaalin säilytyslokeroon ja sit lähettiin käymään Keskturgilla. Ostettiin kirsikoita, mansikoita ja karhunvatukoita ja mentiin mussuttaa niitä siihen puistoon, jossa yleensä aina tulee istuttuu Keskturg -reissujen jälkeen. Olin niin innoissani kun Keskturgilta sai vielä mansikoita, muilta toreilta niitä ei oo oikein tahtonu enää saada. Ne karhunvatukat oli myös erityisen hyviä, enkä ollu koskaan ees maistanu sellasia. Naminami, marjat on parhaita!

Tänään käytiin syömässä Baieri Kelderissä. Tälla kertaa valitsin taas uuden salaatin, joka oli aika hyvää, mut edelliset on kuitenkin ollu parempia. Se eilinen salaatti Karja Kelderissä oli esimerkiks jotain ihan taivaallista!

"Mikä tää on?"



#foodporn

Kävin saattaa Viivin ja Joonaksen satamaan ja sen jälkeen kun oltiin sanottu heipat, niin mä päätin tehä jotain uhkarohkeeta. Pienestä iltaa kohden nousseesta darranpoikasesta huolimatta halusin käydä salilla ja valitsin erittäin "kevyen" treenin, nimittäin freestyle spinningin.

Siinä vaiheessa kun pääsin Revaliin ja olin juossu jo vartin juoksumattoo, niin olo oli kieltämättä vähän mielenkiintonen ja meinasin skippaa sen tunnin kokonaan. Loppujen lopuks päätin kuitenkin lähtee testaa ja onneks menin, koska nyt olo on mitä parhain. Niin fresh ja ihana.

Tein sen tunnin kuitenkin vähän kevyemmin kun yleensä ja ennen sitä tankkasin melkein litran vettä ja sen aikana meni ainakin se puolikas litra lisää. Spinningissä tulee hikoiltuu melko paljon ja alkoholi tosiaan poistaa nesteitä kehosta, joten en halunnu saada mitään nestehukkaa ja sen takii tuupertuu pyörtyneenä lattialle kesken tunnin. Kaikki suju tosi hyvin, hyvä että menin.




Viivin ja Joonaksen kanssa oli niin mukavaa, et haluun ehottomasti päästä viettää tän tyyppistä iltaa uudestaankin samassa seurassa, vaikka viimeistään sit mun paluun jälkeen Suomen puolella. Viivi on mulle rakas sisko ja Joonaksella on aina niin parhaita juttuja, et nauran niille vielä kuukausienkin päästä. Kiitos molemmille, ootte huippuseuraa!

Nyt mä jatkan uuden litran vesituopin kittaamista ja syvävenyttelyjen jälkeen nukkumaanmenoaika. Huomenna selvii mahdollisesti mun ens viikonlopun suunnitelmat. Jääköön ne siis vielä yllätykseksi, hehehe. ;) Heipsan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti