lauantai 8. helmikuuta 2014

Saturday happy day

Tänään on ollu sellanen jopa täydellinen lauantai päivä. Aamulla tuli taas perinteisesti käytyä Body Stepissä, eli kello oli taas soimassa siinä kaheksan pintaan aamulla. Aamureenit on oikeesti aika huippu juttu ja niihin jää niin helposti koukkuun. Nyt mun polvet alkaa taas pikkuhiljaa tottuu tohon laudalla hyppimiseen ja tää on asia, joka saa mut niin iloseksi. Body Step oli pitkään yks mun lempilajeista, mut sit tuli combatit ja cyclingit ja se jäi vähän taka-alalle. Sit kun sitä ei tee pitkään aikaan niin kynnys sille aerobiselle ja erittäin hyppimispainotteiselle tunnille meneminen vaan kasvaa entisestään. Tää mun steppaus into heräs henkiin about kuukaus sitten yks tiistai, kun combat oli yllättäen korvattu stepillä. Kotiin lähteminen ja treenin skippaaminen ei ollu vaihtoehto, joten uskaltauduin testaamaan. Ilman tätä sattumaa en ois varmaan koskaan enää vapaaehtosesti noussu laudalle. Nyt on ollu ihana huomata, et miten kivaa se on ja kuinka hyvältä tuntuu pitkästä aikaa. Onni onnettomuudessa siis!

Aamupala 

Intopinkeenä ja pirteenä todellisen sykehuippu treenin jälkeen lähettiin Mimmin kans lunchille keskustaan. Päädyttiin Il Sicilianoon stalkkaamaan komeita tarjoilijoita ja syömään tosi hyvää ruokaa. Mä otin salaatin, jossa oli pääaineina vuohenjuustoo ja parmankinkkua ja Mimmi söi pastaa. Mä tykkään ihan kauheesti syödä salaatteja, koska niistä jää kevyt ja raikas olo ja se komppaa kivasti fiilistä entistäkin parempaan suuntaan varsinkin treenipäivinä.

Olin joskus kuullu, et Il Sicilianossa ei oo kauheen hyvä hintalaatusuhde, mut ei mulla kyllä ollu mitään valittamista. Salaatti maksoi 14,50e ja oli tosi täyttävä ja ennen kaikkee maistu tosi hyvältä. Mimmikin tykkäs sen annoksesta, joten ei kummallakaan varmasti oo huonoa kommenttia sanottavana. Italialaisista tarjoilijoista vielä vähän plussaa päälle. Hahahah.







Lunchin jälkeen mentiin jälkkäri kahveille Kluuvin Robertsille. Kokeilin ekaa kertaa Oriental lattee ja Mimmi tais ottaa Magnum laten. Ylipäätään oikeestaan kaikki Robertsin kahvit on mun makuun niin hyviä, et uskaltaa aina kokeilla jotain uutta, vaikka välillä tosin tulee turvauduttuu perinteisiin. Voisin juoda niitä litratolkulla, voi kun kotonakin sais joka aamu niin hyvät kaffet...







Tää meidän spontaani lounasreissu loppupeleissä vähän venähti ja pääsin Mimmin johdolla kokemaan todellisen kulttuurishokin ja ihan Helsingin ytimessä. Lähettiin lasilliselle kohti Mimmin hoodseja, eli Kallioon. Kalloin baarit ei oo mulle mitenkään erityisen tuttuja, joten kävelin Mimmin perässä avoimin mielin. Mimmi vei mut Hoviin, joka oli kyllä sellanen pommi että ei hyvää päivää. Omalla tavallaan noi pubit on niin parhaita, koska niissä on se oma tunnelmansa. Ei-niin-kivoja seikkoja kuitenkin löytyy, koska esimerkiksi ei ollut kauheen miellyttävää nauttia lasillinen valkkaria silleen, et viereisessä pöydässä istuu sellanen arviolta 40 vuotias miekkonen, joka oli laskenu housuunsa varmasti monta kertaa ja jokaisen bissekulauksen jälkeen alko kakomaan siihen tahtiin, et melkein tais laatta lentää. Siellä on ihmisiä niin sanotusti moneen junaan. Sovittiin kuitenkin, et vedetään kesällä Kallio pub crawling. Siitä voi tulla aikamoinen ilta, mut todennäkösesti huippuhauska. En oo hirveesti noiden Tivoleiden ja Tigereiden perään, joten Kallio vois olla aika kova sana välillä. Vaihtelu virkistää, niinhän se meni.









Loppuillasta kävin vielä moikkaa Emmiä ja nyt hetki sitten tulin takas kotiin pitkän päivän jälkeen. Mun rottavauvat oli ollu melkein koko päivän pimeessä tilassa ja heti kun avasin kämppään valot, niin täällä alko taas todellinen sirkus. Ne on melko vilkkaita ja uteliaita, mut silti tosi arkoja vielä. Niitä voi silitellä ihan surutta, mut sylissä ne ei vielä viihdy. Kotiutuminen on varmaankin vielä vähän vaiheessa, mut eiköhän ne tosta pikkuhiljaa ala olla sinut tän paikan kanssa. Toivotaan näin ainakin.






Nyt alkaa tältä tytöltä silmät menee kiinni siihen tahtiin, et tonne parveen kiipeeminen alkaa houkutella ihan kympillä. Ihana päivä taas takana ja oon todellakin huomannut, et nää kännittömät ja rauhalliset viikonloput on niin kullanarvosia. Huomenna taas aamulenkki kutsuu joten nyt nukkumaan. Good night!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti