SYÖ!

Tänään oli taas ihanan spontaani päivä. Kun pääsin töistä, niin päätettiin Nadinen kans, et voitas käydä jossain ulkona syömässä. Tällä viikolla on vielä muistaakseni pari päivän ajan Cityn SYÖ! -viikkojen tarjouksia tietyissä ravintoloissa. Alunperin ajateltiin mennä Tapas Barcelonaan, mut koska se oli niin täynnä ihmisiä, niin mentiinkin kakkosvaihtoehtoon, eli Kokomoon. Mä oon käyny siellä useesti drinkillä, mut kumpikaan meistä ei koskaan aikasemmin ollu syöny siellä mitään, joten se tuntu luontevalta vaihtoehdolta. Istuttiin siellä pari tuntia juomassa Mango Sun -drinkkejä ja syötiin jotkut tarjousburgerit. Hyvää ruokaa ihanassa seurassa, oisko siis parempaa keskiviikkoiltaa voinu viettää, ei varmaan! Nadinen kanssa ei koskaan tuu tylsää :)

Mango Sun

;)

Kokomosta hypättiin junaan ja lähettiin molemmat koteja kohti. Yhtenä vaihtoehtona ois ollu keskiviikkoillan Dondo, mut ajatus omasta sängystä rupes houkuttelee enemmän. Viikonloppu on kuitenkin taas kohta ja sillon vois suunnitella lähtöö jonnekkin, esimerkiks Helsingin yöhön.

Kotona nautin vaan omasta seurasta hengaillen mun omassa huoneessa. Otin myös itteeni niskasta kiinni ja värjäsin mun hiukset taas tummemmiks. En kuitenkaan tarkota koko päätä, koska blondeus on edelleen ja tulee aina olemaan osana mun identiteettiä. Kokonaan ruskeita tai muuten tummia hiuksia mun päässä ei koskaan tullaan näkemään. Tai itseasiassa never say never, kuka sitäkään koskaan tietää...

Uus lamppu

Uus peili, jonka saan kohta toivottavasti kiinni seinään...



<3

 

Tähän iltaan saatiin lisää spontaanisia tekijöitä, kun Suvi yllättäen lähetti mulle tekstarin. Suvi kerto, et sen poikakaveri ei sittenkään pääse lähtemään niiden porukan mukana risteilylle Tallinnaan ens maanantaina, joten se sit päätti kysyä mua mukaan. Ensin mietin ja mietin, mut loppujen lopuks kuitenkin suostuin. Viimeks meijän reissu oli niin mahtava, joten uskon myös tänkin olevan, pakko mun oli suostua. Kiva irtiotto arjesta ja alkavasta kouluviikosta, maltan siis tuskin odottaa!

 

 

 

 

 

 

Maanantaina taas kerran vallotetaan itämerta ja käännetään Tallinnaa ympäri, jes! ;)

 

 

Mikä aamu!

Suuri järkytys kun aamulla herätessään sataa niin paljon, et ihan kun ikkunat hajois kohta. Mikäs sen parempaa siis kun lähteä kohta töihin...PYÖRÄLLÄ! ;)

Olispa nyt tällanen aamukahvi...

Mörkö toivottaa hyvää huomenta!

Arkistojen helmiä

Kuvat kertoo enemmän kun tuhat sanaa ja sisältää paljon kultasia muistoja, joita ei koskaan halua unohtaa. :)

Tutto quello che ho <3

Veera 5v.

 

isosilmä

Louhelan Spice Girls!

pikkusisko

Jee eka pikkuveli!

 

 

 

VKLP

Tähän viikonloppuun on mahtunu vähän kaikenlaista. Perjantai alko aamusella työvuorolla Kaisaniemessä, josta menin Stockan Hullujen Päivien kautta viemään mun siskon hoitokoirat lenkille. Vahdin niitä siinä hetken, jonka jälkeen vietettiin rauhallista ja oikeestaan aika ihanaa perjantai-iltaa Sinin kanssa. Tehtiin vähän syötävää ja juoruttiin. Meidän rauhallinen koti-ilta päätty kuitenkin lyhyeen, kun Caro lähetti mulle viestiä, et pitäs Dondossa lähtee käymään. Ensin ajateltiin, et ei mennä, koska mulla oli kuitenkin seuraavana päivänä duunii, vaikka se tosin ei koskaan ennenkään oo mua haitannut. Lopulta päätettiin kuitenkin käydä moikkaamassa kavereita ja vähän tanssimassa.



 

Sinin nomination ja sen uus upee palanen. Mulle kans!

Lauantaina olin siis taas töissä ja aamuvuorossa. Emmi ja Sini kävi moikkaamassa mua ja siinä samalla saatiin päähänpisto, et halutaan illalla lähtee pitkästä aikaa Baarikärpäseen. Saatiin suostuteltua myös Caro mukaan, JES! Joskus siinä yheksän pintaan hypättiin junaan ja lähettiin kohti Helsingin yötä. Ilta jatku sit pilkkuun asti, vaikka alkuperäset suunnitelmat olikin taas vähän tästä poikkeavat. Jos jotain oon nyt oppinu, niin on se, että ei kannata suunnitella baari-illan ohjelmaa kovin tarkasti etukäteen. Fiiliksen mukaan vaan!

what a lady!

 

 

my best friend

M-juna Helsinkiin!

Nyt tää sunnuntai on menny ihan totaalisesti vaan "lahnatessa". Emmi oli täällä meillä melkein koko päivän, hengailtiin ja juteltiin vaan. Tykkään tosi paljon Emmin seurasta. Hyvän kaverin kanssa ei aina tartte suunnitella mitään speciaalia tekemistä, joskus voi vaan olla ja ottaa rennosti.

Pakko vielä tähän loppuun hehkuttaa, et mun huone on jo pientä loppusilausta varten valmis. Eilen sain vihdoinkin sängyn, eipähän enää tartte elää camping-elämää patjalla. Hahaha.

Siinä se nyt vihdoin on!

Nyt kiitos ja kuittaus vielä Carolle ja Emmille eilisestä ja myös kaikille muillekin kivasta viikonlopusta. Tästä on hyvä jatkaa syyslomaa!

Loma!

Lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin!

 

melkein valmis...

 

 

Keskiviikkoilta, tästä kaikki alkoi...

Luvassa siis töitä, treenejä ja rentoutumista. Näistä on mun vajaa 2 viikkonen syysloma tehty. ;)

My room

Nyt mullakin on ekaa kertaa elämässä oma huone. Tuntuu jotenki tosi hassulta, en oo yhtään tottunu tällaseen. Tänään duunin jälkeen ahkeroitiin mamin kans vajaat 5 tuntia ja saatiin ihan älyttömän paljon aikaseks. Nyt täältä puuttuu enää väri yhestä seinästä, peili, mun rakas hong kong -taulu ja se kaikista ehkä olennaisin, sänky meinaan. Pikkuhiljaa hyvä tulee, onneks mulla alkaa pitkälti yli viikon syysloma, joten on aikaa urakoida oikeen kunnolla tästä komerosta vielä enemmän mun näkönen. :)

Before...

before...

AFTER!!!



:)

Lokakuu?

Aika menee taas ihan älyttömän nopeesti eteenpäin. Ihan hetki sitte oli vielä kesä, mut nyt on jo lokakuu...LOKAKUU? Tää tuntuu jotenki niin uskomattomalta, mut toisaalta on siinä myös puolensa. Kesä on ehottomasti mun lempi vuodenaika, mut kyl syksystäkin löytää yleensä jotain positiivisia puolia.

Nyt tän perus "ajan nopeen kulumisen" päivittelyn jälkeen takasin tähän hetkeen. Mun koeviikko alkaa pikkuhiljaa olla ohi ja hymy pikkusen jo pilkistää mun kasvoilla. Tää viikko oli niin hermoja raastava ja täynnä kaikkee opiskeluun liittyvää, joten ihan kiva, et huomen on jo perjantai. Huomenna meijän olis tarkotus lähtee tsekkaa legendaarinen perjantain Dondo, koska Aura ja Caro ei oo viel koskaan siellä käyny. En sanois, et Dondo olis mitenkää hulppee mesta, mut siel on oikeestaan aina hauskaa ja paljon tuttuja, eli mikäs siis sen parempaa.

Ootin tätä viikkoo jo pitkään, vaikka se nyt olikin ihan turhaa. Tällä viikolla mun piti saada tietää, et pääsenkö ens keväänä työharjotteluun Firenzeen vai en. Tää viivästyminen oli kuitenkin mun oma moka, koska mun hakemuksesta puuttu pari kohtaa, joita tarvitaan ennen päätöksen tekoa. Toivon kuitenkin, et ennen syysloman alkuu kaikki olis jo selvää. Täs meinaan pikkuhiljaa alkaa tulla hulluksi, kun ei tiiä yhtään, et mitä odottaa. Toivon ja haluun tätä niin paljon, et sitä on tosi vaikee ees sanoiks pukea.

 

 

Alkuviikon panostukset kirjastolla...

Tää lokakuu tuntuu aika erikoiselta tänä vuonna. Mun sisko Viivi ja sen poikakaveri Joonas, sai vihdoin niille kämpän tosta meijän läheltä. Nyt näinä päivinä ne parhaillaan roudailee kamojaan sinne uuteen kotiin ja näin ollen myös täällä meijän kämpillä tapahtuu muutoksia. Suurin niistä on ehottomasti se, et mä muutan varmaan ensimmäistä kertaa mun elämässä omaan huoneeseen. Tää tuntuu jotenkin niin oudolta, et voi nukkumaan mennessään oikeesti laittaa oven kiinni perässään. Oon tosi tyytyväinen tähän ratkasuun, mut pakko kuitenkin myöntää, et haluisin niin kovin jo muuttaa ihan omaan kämppään. Oma on aina oma, joten maltan tuskin oottaa, et saan koulut käytyä ja kerättyy rahaa. Sit tääkin tyttö muuttaa omilleen!!

Kuka mulle nyt jää juttuseuraks iltasin, kun Viivin muuttaa pois???

Onnee vielä Viiville ja Joonakselle ekan yhteisen kämpän johdosta. Mä voisin nyt suunnata nukkumaan, huomenna vielä yks koe ja esitelmä siihen päälle, sit voi vähän hengähtää, vihdoinkin!