Juhlimassa

Viikonloppu sujui oikein mukavissa merkeissä Suomen puolella. Mun laiva Helsinkiin lähti tosi aikasin lauantaiaamuna ja huomasin taas miljoonittain hyviä syitä, et miks matkustaa Lindalinella. 2,5 tuntia ihan täydessä laivassa yksin istuminen oli aika tylsää, mut onneks mulla oli mp3 täynnä bodycombat musiikkia, jota mä huudatin täysillä ja fiilistelin tulevaa iltaa.

Pakkasin 90% kaikista mun kamoista matkalaukkuun ja kiikutin ne jo takasin kotiin. Nõmmeen jäi vaan treenikamat ja pari hassuu vaatekappaletta. Eihän täs nyt enää hirveitä kaipaa, niin vähän päiviä jäljellä. (!!) Sain heti aamusta ihan huiput käsitreenit kun raahasin mun laukkuu kämpiltä dösärille ja matkan jälkeen uudelta dösäriltä vielä terminaaliin. Se meinaan paino ihan sikana.

Let's go!

Skattalla papa oli mua heti vastassa ja ajettiin suoraan kotiin Louhelaan. Kotona juotiin melko monta kuppia kahvia ja valmistauduttiin iltaa varten. Pieta, Pyry ja porukat lähti juhlapaikalle jo vähän aikasemmin ja meijän porukka, including Emmi, Sini, Sonja, Pinja, Miguel ja Mummo lähettiin autolla joskus vähän ennen seiskaa Ravintolalaiva Wäiskiin Hakaniemeen, joka siis toimi juhlapaikkana noille Mamin viiskymppisille. Ennen lähtöö ehdittiin polttaa shishaa, juoda vähän sidukkaa ja laittautuu oikeen kunnolla. Kyllä sitä nyt piti panostaa Maman kunniaks!

Juhlat alko jo sillon seiskalta ja porukkaa valu paikalle pitkin iltaa. Oli tosi kiva nähdä kaikkia perhetuttuja ja naapureita ja ehottomasti esimerkiks mun kummeja. Porukat oli väsänny laajan soittolistan, jota popiteltiin koko ilta. Saatiin myös kuulla livemusaa, kun Carolinen Tomppa ja sit Jouni soitteli siellä mies ja kitara -meiningillä aina sillon tällön.

Lähettiin kotiin joskus kolmen pintaan tilataksilla ja kokonaisuutena nää kemut oli aika ihanat!

That's my mom ;)

Dear bestfriend, I love you!

Kummitäti Niina

o-ouu

Seuraava päivä menikin sit nukkuessa ja siivoillessa. Räjäytin mun kaapit ja koko huoneen uuteen uskoon, et on sit kiva perjantaina tulla lopullisesti takasin. Tai lopullisesti ja lopullisesti, kuka sitä koskaan tietää minne mun tie vielä tästä vie. Tuskin kuitenkaan Tallinnaan, vaikka tää onkin ollu aikamoinen kokemus.

Sunnuntai-iltana paluumatka Tallinnaan ei mennykkään ihan niinkun Strömsössä. Papa heitti mut satamaan vähän ennen yheksää ja siellä kuulin sellasen kivan pikku uutisen, et se laiva oli yli tunnin myöhässä aikataulusta. Alkuperänen lähtöaika olis ollu 21:00, mut todellisuudessa se lähti 22:30. On sillä Lindallakin välillä näköjään ongelmia, vaikka yleensä ylistän kyseisen firman ihan taivaisiin. Ei oo koskaan aiemmin sattunu näitä omalle kohalle...

Myöhästyin siis kirkkaasti mun viimesestä dösästä, mut onneks nää taxit ei tässä maassa nyt ihan hirveitä maksa. Pääsin nukkumaan vasta yhen aikaan viime yönä, joten siitä voi päätellä, et nyt on vähän uninen olo...

See you soon Helsinki!

Vielä siis 5 päivää töitä Tallinnassa, sit on taas yks vaihe elämässä selätetty ja aika palata takasin kotiin astetta fiksumpana ja kokeneempana ja ennen kaikkee onnellisena. Vielä jaksaa.
Kiitokset vielä tästä viikonlopusta kaikille menossa mukana olleille!