Chilling

Tänään pidin day offia kuntosalista ja sen kunniaks käytiin Caron kans pitkästä aikaa Myyrmannin Bretagnessa kahvilla. Yläaste ja amis aikoina käytiin siellä oikeestaan joka perjantai, mut nyt se on vaan vähän jäänyt. Oli kuitenkin tosi kivaa käydä siellä pitkästä aikaa ja muutenkin nähä Caroa. Oli kyllä taas niin hyvät amarettokahvit! Bretagnesta saa ihan parhaat versiot.

Tulin kotiin tossa vähän ennen kasia ja vetäsin pitkästä aikaa todellisen home-spa hetken itekseni. Harvemmin treenien jälkeen jaksaa enää suihkun ja venyttelyjen sivussa hoitaa itteensä, mut sitä varten voi sit pyhittää nää lepopäivien illat. Loppuun tein vielä puhdistavan kasvonaamion ja tein vähän iltapalaa, vihanneksia ja dippikastiketta. Naminami!!

Nyt ilta jatkuu vähän venytellessä ja Jutan puolen vuoden superdiettiä seuratessa. Tää ohjelma on aika kiva, koska mun mielestä on ihanaa kattoo, kun oikeesti nää ihmiset onnistuu niiden tavotteissa. Kiloja lähtee, mutta hienompaa on mun mielestä huomata, et miten paljon onnellisuuden tunteita se onnistuminen saa näissä ihmisissä aikaan. Asenteet muuttuu niin täysin. :)

Mäkin eilen tein jotain, joka nyt näin etukäteen ehkä pikkusen hirvittää, mutta päättäväisenä päivä kerrallaan toukokuu lähestyy ja niin myös Helsinki City Run, johon tuli sitten eilisen cycling+combat yhdistelmätreenin jälkeisen euforian ohella ilmottauduttua. Tavoitteena olis pystyä juoksemaan puolimaratoni hymyssä suin. Asenne kysymys, joten eiköhän aloteta reenaamaan! Kun jotain tollasta odottaa tulevaisuudessa, niin motivaatiokin pysyy korkeella. Näillä mennään, tack och hej.