Vaikka asuminen Tallinnassa oli henkisesti ajoittain aika kova pala, niin silti siinä oli tottakai myös niitä hyviäkin puolia, niin kun varmaan jokasessa asiassa. Tallinnassa mun treenimotivaatio oli ihan huipussa, se ei oikeesti koskaan oo ollu niin korkeella kun siellä. Tänä aamuna koin taas pitkästä aikaa sen ihanan fiiliksen, et jee tänään on combat tunti. Viime viikkoina treenaaminen on tuntunu vähän pakkopullalta, enkä sen takii oo siihen jaksanu aikaa pahemmin tuhlatakkaan. Jos mieli on maassa ja ei vaan huvita, niin treenikin menee varmasti läskiks. Tänään kuitenkin hyvä treeni fiilis tuli kun salamana kirkkaalta taivaalta ja nyt olis tarkotus pitää se yllä. Jos mä jotain päätän, niin siihen mä pystyn ja piste.
Before work |
After work ;) |
Ennen combattii kävin Myyrmannin Lifessa täydentämässä mun varastoja. Multa oli raakakaakaojauhe loppu ja niin oli myös Lifestäkin. Ei kuitenkaan kokonaan, koska onneks sieltä ylähyllyltä löyty Cocovii vastaava tuote. Tää oli vähän kalliimpi, mut pussikin tais olla pikkusen isompi. Tykkään sikana sekottaa raakakaakaoo mantelimaitoon ja heittää sekaan vähän kaardemummaa ja kanelia. Siihen tulee vähän Chai Laten makuu ja on ihana nautiskelujuoma tällein kylminä ja pimeinä iltoina.
Iltapalaks tein pitkästä aikaa rahkaa, johon laitoin vähän hamppuproteiinia, omppupilttiä ja granaattiomenaa. Siitä tuli ihanan raikas ja noi Valion maitorahkat on kans tosi hyviä. Niissä on niin pehmee ja täyteläinen maku. Mä tykkään mieluummin maustaa rahkat ite, kun ostaa kaupasta jotain Pirkan mansikkarahkoja, jotka vastaa jo melkeen karkkia, kun niissä on niin paljon sokeria. Karkki karkkina ja rahka rahkana kiitos. Piltillä siihen saa sopivan makeuden, tai sit esimerkiks hunajalla jos haluu makeempaa.
Koska vahingossa Tallinna ajat on pyöriny koko päivän mun päässä, niin päätin muistella vähän lisää ja kaivaa mun päiväkirjan esiin laatikoiden pohjalta. Kirjotin Tallinnassa melko useesti päivien tapahtumista yhteen vihkoon, josta te aktiivisimmat lukijat jo tiedättekin. Vielä en koe, et se olis sopivaa materiaalia kenenkään muun paitsi mun silmille, mutta kun aikaa kuluu niin voi olla, että joku muukin saa sitä vilkasta. Välillä jopa aika rankkaa tekstiä ja ihan kyynel silmässä sitä tulee luettua, mut oon silti niin onnellinen, et päätin sen kirjottaa. Mulla on aina joku, jonka avulla pääsen palaamaan niihin tapahtumiin, jos vaan haluan. Pitkään kesti ennen kun halusin ees avata sitä, mut tänä iltana se toimii mun nukkumaanmeno kaverina pommin varmasti.
Nyt tän tytön ilta päättyy syvävenyttelyihin, et huomenna kroppa kiittää ja jaksaa panostaa, kun on kerta fiilikset taas kohdallaan. Tänään koko kroppa sai kyytiä ja huomenna keskitytään sit lähinnä alakroppaan cyclingin parissa. Nyt jo perhosia vatsassa, tätä fiilistä mulla on ollu niiiiiiiiiiiin ikävä!
Adios amigos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti