Onnellisuus

"Happiness will never come to those who don't appreciate what they already have."

Näin aurinkoisen tiistai aamun kunniaksi netin ihmeellistä maailmaa selaillessani törmäsin ylläolevaan quoteen, joka sai mut miettimään asioita ja kaikkea sitä, et mitä viime vuosien aikana on tullut tässä päässä käytyä läpi. Hyvin harvoin sitä oikeesti pysähtyy miettimään, et miten hyvin asiat on vaan tosi usein keskittyy niihin asioihin, mitkä vois olla elämässä paremmin. Voisin jopa väittää, et varmaan jokainen meistä edes joskus "syyllistyy" tähän. Jotkut enemmän ja jotkut vähemmän.

Omalta osaltani oon ehkä eniten keskittynyt niihin puuttuviin asioihin sillon kun olin vähän yli 20-vuotias. Silloin mulla oli mieluinen työpaikka, mulla oli (ja on edelleen) ihania ystäviä, asuin omassa ihanassa sinkkuboksissani lähellä mun perhettä ja siihen mennessä olin saanut monta hyvää mahdollisuutta käydä ulkomailla töissä ja toteuttaa mun sen aikaisia unelmiani. Jostain syystä kuitenkin kaiken tän keskellä mulla aina vaan pyöri kauhukuvat omasta ulkokuorestani, johon tuli keskityttyä aivan liikaa ja samalla jätettyä kaikki muu taka-alalle. Treenasin salilla kun hullu ja olin oikeesti aika timmissä kunnossa, mut silti näin peilissä pyöreän ja tosi pahasti hukassa olevan onnettoman tytön, joka ei vaan osannut nauttia kaikesta siitä mitä mulla jo sillon oli. Näin jälkikäteen mua suorastaan naurattaa lukea mun joitakin edellisiä blogitekstejä, jossa hehkutan treenaamisen iloa ja kuinka ihanaa se on. Ei se oikeesti niin ihanaa ollut. Se oli aika pitkälti kierre ja riippuvuus, josta en saanut normaalia ja tervettä elämän tapaa niin kun kovasti väitin. Pakkopullaa se mulle oli. Pakko treenata hulluna, ettei vaan ykskään lisäkilo pääse lanteita levittämään.

Niin monet illanvietot ja kahvitreffit ystävien kanssa tuli jätettyä välistä, koska oli vaan pakko päästä salille. Töistä suoraan salille ja sit nukkumaan, eikai siinä hirveesti muuta sit kerennyt tekemään. Koko 2014 kevät meni tällä kaavalla enkä hirveesti siitä ajasta muuta muistakkaan. Maanantaiset cycling + bodycombat + pt-treenit ja seuraavan aamun jäätävät jalkakivut pyörii ehkä päällimmäisenä mielessä. Miten ihminen onkin voinut olla niin sokea ja ajatella vaan itseään? Kyllä itsestä on hyvä huolta pitää, mutta siinä vaiheessa kun aika sosiaaliselle elämälle on olematonta, niin olis hyvä  opetella löytämään se kultainen keskitie. Valitettavasti mä en siihen silloin kyennyt.

20v synttäripäivä ja salilla tietenkin! Muistan niin selvästi, kun tätätkin
kuvaa piti ottaa niin monesta eri kuvakulmasta kunnes alko silmää miellyttämään.
Tona päivänä kävin kyllä juhlimassa, mutta sitä morkkiksen määrää seuraavana
aamuna ja koko päivänä. Ei luoja!

Oon kyllä niin kiitollinen mun ystäville siitä, että ne on jaksanut kattoa mua ton koko vaiheen yli. Oikeestaan vasta nyt raskausaika ja kaikki nää muutokset kropassa on alkanu muuttamaan mun ajattelutapoja ja aidosti keskittymään niihin asioihin, joita mulla on ja jotka tekee mut onnelliseksi tässä elämässä. Välillä on toki niitä mielialan vaihteluja tässä hormonimyrskyssä ja tunnen näyttäväni ihmisen sijasta ryhävalaalta, mut jotenkin sitä osaa silti pitää mielen aurinkoisena ja ajatella, että tää on nyt tällanen vaihe elämässä, josta seuraa myöhemmin muutaman kuukauden päästä jotain aivan ihanaa. Nykyään sitä osaa olla aidosti kiitollinen ja onnellinen niistä iloisista asioista, eikä tuu ainoastaan keskityttyä oman kropan miinuksiin ja niistä eroon pääsemiseen.

Rv 22+ ja jaksaa hymyillä! :) Tänään jo 23+2

Nyt kun asustelen täällä vähän pidemmällä ja vietän oikeesti melko paljon aikaa itekseni, niin tulee mietittyä paljon kaikenlaista tällasta syvällistä asiaa. Tää tekee oikeesti ihan hyvää ja tuntuu tosi hyvältä, kun nää ajatukset saa purattua johonkin, esimerkiks just tänne blogin puolelle. Suosittelen kokeilemaan!

Muistetaan kaikki nyt keskittyä niihin onnellisiin asioihin elämässä ja olla myös kiitollisia niistä asioista. Tää on ainakin auttanut mua löytämään positiivisemman elämän asenteen, jonka avulla jaksaa porskuttaa eteenpäin. Jaksamisia kaikille tähän viikkoon! Nauttikaa ja yritetään olla positiivisia ja tukea toinen toisiamme. <3