Ikävä?

Tän vähän yli kuukauden mittasen Tallinnassa oleskelun aikana oon huomannu, et satama-alue ei oo sopiva paikka mulle. Ei siis sillä, et mä siellä hirveesti hengaisin. Joskus tulee kuitenkin käytyy siellä esim sillon, kun meen jotain kaveria vastaan. Tänään Essi kävi kääntymässä pikasesti ja sen takia siis käväsin A-terminaalissa. Syy siihen etten tykkää olla siellä on lähinnä se, et mulle iskee aina jäätävä koti-ikävä niillä kulmilla. Laiva Helsinkiin on niin sanotusti niin lähellä, mutta silti kaukana. Oon varmasti vuodattanu tästä aiheesta täällä aikasemminkin tai sit mun koulun vaihtariblogissa, just nyt ei tuu mieleen et kummassa.

Tänään täällä oli kuitenkin niin upee sää, et ei oikein voi muuta kun hymyillä. Laitoin ekaa kertaa mun rakkaan kevättakin päälle. Se on niin ohut, ettei sitä oikein voi käyttää yhtään tuulisella tai viileellä säällä, mut tänään oli ihanteellinen sää sille. Kyllä se kesä sieltä kohta tulee, täytyy vaan luottaa siihen!!

Arskat päähän ja menoks!

Nää lasit on muuten viime keväältä Firenzestä, hyvin säilyny...

Tuntuu et mun tulosta tänne olis oikeesti jo ikuisuus. Muistan edelleen kun ekoina päivinä pääsiasloman aikaan makasin sohvan pohjalla kuumeessa ja törkeessä kurkkurutossa. Onneks se meni ohi, mut tuntuu ku se olis ollu vuos sitten. Useita kertoja päivässä mulle tulee ihan kauhee ikävä mun kavereita ja niitä yhteisii ihania hetkiä, joita koettiin yhessä ennen kun lähin. Osa musta haluais keskeyttää ja palata takasin, mut sit on taas se toinenkin puoli. Toinen puoli nauttii täällä olosta niin paljon, että tuntuis virheeltä lähtee pois. Luovuttaminen ei oo koskaan vaihtoehto, ennen kun on antanut kaikkensa!

Maaliskuun farewell partyt. This is what I call foodporn!

Oh god how much I miss u...

Saa nähä, et millanen kesä tästä tulee. En oo koskaan ollu koko kesää pois Suomesta ja puhumattakaan siitä, et yksin jossain ulkomailla kesäaikaan. Kaikki ne viime kesän spontaanit reissut öiseen Helsinkiin tytsyjen kanssa, picnicit Silvolassa, auringonotto hetket jokiksessa ja yhteiset viini-illat ja kahvitteluhetket meijän keittiössä voi jäädä vähän vähemmälle. Ootan innolla, mutta silti pienellä jännityksellä kesää. Toivottavasti tulee paljon hienoja ja uusia kokemuksia, jotka vois tehdä myös tästä kesästä ikimuistoisen!