My feelings

Samalla kun tää paikka alkaa tuntuu kodilta, niin silti pieni koti-ikävä kolkuttaa jossain alitajunnassa edelleen. Mun fiilikset on tosi ristiriitaset, koska oikeesti haluun olla täällä. Tähän arkeen alkaa tottuu ja kämppä rupee myös pikkuhiljaa tuntuu kodikkaalta, mut silti kaipaan omalla tavallaan myös sitä arkee ja elämää, jonka keskellä elän aina Suomen puolella. Uskon ja todellakin toivon, et tää on vaan tätä kaiken alkuu ja uuteen totuttelemista. Luulisin, et ajan kanssa tää helpottaa, koska oonhan mä tosiaan ollu täällä vasta alle kuukauden.

Aika näyttää, et mitä tästä tulee. Mulla on monta monta moooonta päivää aikaa miettii asioita ja sitä, et mitä mä tulevaisuudeltani haluun. Tää on oikeesti tosi arvokasta aikaa ja haluun ottaa siitä kaiken ilon ja hyödyn irti. Tällasten reissujen jälkeen musta tuntuu aina ku olisin uudelleen syntynyt. Hahaha. Voin kääntää taas uuden sivun mun elämässä ja kattoo mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Nyt heivaan kaikki menneisyyden "möröt" pois ja alotan vähän niinkun alusta, muistelematta mitään, jota en haluu muistaa. Katotaan mihin se johtaa...päivä kerrallaan mennään. :)

Sä alat vihdoin viimein käsittää, ettet sä tarvii lupaa keneltäkään 

oot liian kaunis häpeemään, etkä voi yhtään mitään menettää, joten anna mennä, joten anna mennä kaunis rietas onnellinen, kaunis rietas onnellinen