Hyvää Joulua!

Yks joulu taas takana ja uusvuos lähestyy. Joulunpyhät sujui tosi kivasti ja huomenna pääsee jo onneks vallottamaan alennusmyyntejä. I can't wait! Rauhallista ja mukavaa Tapanin päivää kaikille.
Nauttikaa lomasta kaikki ne, joilla sellainen on.

Joulu-look 2011

joululoma

Nyt viimein pari ekaa lomapäivää takana ja jouluaatto lähestyy. Lumihangista ei oo tietookaan, vaikka se ei mua pahemmin edes haittaa, koska en oo mikään lumen ystävä. Tänään tarkotuksena oli vähän herätellä joulufiilistä siivoamisella ja joulumusan popittelulla. Jotenkin ei tunnu yhtään joululta ja tähän asiaan olis kiva saada muutos. Toivotaan et fiilis rupeis tästä pikkuhiljaa elpymään.

Samalla kun tein suursiivousta, niin kattelin myös vanhoja kuvia ja löysin kaikkii juttuja, joihin liittyy paljon ihania muistoja. Siinä mä sit herkistyneenä kuuntelin joulumusiikkii ja muistelin menneitä. Joskus on ihan hyvä vaan pysähtyy miettimään ja muistelee ihania tapahtumia. Sillon kaikki tuntuu siltä, että niistä hetkistä ois kulunu vaan vähän aikaa. Se lämmittää sydäntä!

Vähän joulutunnelmaa jouluvaloilla!

Kynnetkin ajaa asiaa joulufiiliksen puolesta ;)

Ennen mun siivoussessioita mun kaveri Emmi tuli meille kahville. Joulupyhät alkaa kohta ja sen jälkeen Emmi suuntaa suoraan toiselle puolelle Suomee pääkaupunkiseutua karkuun, joten haluttiin nähä vielä ennen sitä. Istuttiin taas monta tuntia meijän keittiössä ja juteltiin ja juoruiltiin. Emmi on mulle yks tärkeimmistä ihmisistä täs maailmassa. Oon ehkä joskus aiemmin maininnut, et ollaan tunnettu ihan hiekkalaatikolta asti ja siitä lähtien ollaan oltu tosi läheisiä. Jaetaan kaikki ilot sekä surut ja Emmistä onkin tullu mulle kun isosisko. Tällaset ystävyyssuhteet on mun mielestä just niitä, jotka kestää aina. Voin vaan kuvitella sen päivän ku ollaan eläkkeellä ja istutaan vieläkin kahvilla jomman kumman kotona ja jutskaillaan. Sitä odotellessa meillä on viel paljon kaikkee yhteistä nähtävää ja koettavaa, joista en haluu missata hetkeekään. Emmi olet paras! En tiedä mitä tekisin ilman mun Emmiä. :)

riparikesä 2009

talvi 2011

My super sweet sixteen! 2010

Hyvää joulunodotusta kaikille! Vielä pari päivää jäljellä. :P

Itsenäisyyspäivä

Living in Finland is like winning the lottery. Näin paikallisena sitä on usein vaikee uskoa, mut ei me turhaan esimerkiksi niitä Pisa-tutkimuksia voiteta. Koulussa saa käydä, terveyspalvelut toimii, ruokaa on ja niin edelleen. Miksi siis valittaa pienistä asioista, kuten kylmästä talvesta, koska on siinäkin positiiviset puolensa. Kaikilla maailmassa ei oo samanlaisia oikeuksia ja mahollisuuksia, kun meillä suomalaisilla, joten ollaan siis tyytyväisiä.

Näin itsenäisyyspäivän kunniaks syötiin lounasta melkeen koko perheen voimin. Nyt telkkarissa pyörii tuntematon sotilas ja mä vaan dataan, ei ylläri sinänsä. Sekin elokuva on tullu katottua niin moneen kertaan, et sen alkaa osata jo ulkoa. Siispä facebook ja bloggaaminen on ihan varteen otettava vaihtoehto.

Eilen saatiin myös ensilumi, joten eiköhän tää joulufiilis ala pikkuhiljaa tulemaan. En koe olevani mitenkään jouluihminen. Viettäisin sen paljon mieluummin jossain kaukana ja lämpimässä, kun täällä Suomessa.
Ehkä joskus sitten...

Ensilumi

 

 

 

Suomityttö

Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulukuun alkua kaikille!
Muistakaa kattoo Linnanjuhlat. Hyvin todennäköisesti viimeset juhlat vähään aikaan, kun linnassa on isännän sijasta emäntä. Eli siis juhlat viimeistä kertaa Halosen johdolla. Älkää missatko.

Talent Suomi

Taas yks aivan mahtava viikonloppu takana. Perjantaina istuttiin iltaa meillä tyttöporukan voimin. Paikalla oli Aura, Hanna, Sonja, Suvi, Milla, Mimmi ja Noora. Fiilisteltiin, kuunneltiin musiikkia, nautittiin ja syötiin hyvin. Maltan jo tuskin oottaa, et mitä keksitään meijän pikkujouluja varten!

Lauantaina illalla mentiin Sinin kanssa Espoon Barona-areenalle seuraamaan Talent Suomen finaalia. Barona-areena oli ihan täynnä ihmisiä ja fiilis oli ihan katossa. Esiintyjät oli kaikki tosi taitavia, eli kunnon talentteja. Oon silti sitä mieltä, että 30 000e ei menny huonolle, mutta väärään osotteeseen. Mun ja Sinin ehdoton suosikki oli Unito. Ne pojat on niin älyttömän hyviä! Niiden takia me ylipäätään ne liput sinne noin kuukaus sitten hankittiin.

Tänään aamupäivällä Aura tuli vielä meille kahville. Aura opiskelee toisella paikkakunnalla ja melko pitkällä. Se tulee usein viikonloppusin takasin tänne ja jos ei tulis, niin mulla olis ihan törkynen ikävä koko ajan. Onneks Aura tulee taas ens viikonloppuna ja sillä alkaa kohta jo joululoma ja nähään taas useemmin. Eikä opiskelujakaan oo jäljellä enää ku noin pari vuotta. Aura on mulle yks tärkeimmistä ihmisistä.

UNITO!

Aura

Laitoin taas pitkästä aikaa tollasen feikki tatskan. Ostin niitä Kiinasta vajaat 3 vuotta sitten. Oikee tatska ois tosi kiva, mut ei ihan noin radikaali. Itseasiassa ens keväänä oon menos leimaamaan nilkkaan tekstin, jossa lukee Carpe Diem italian kielellä. Sen tarina on pitkä, mutta ehkä joskus sit keväällä sen voin paljastaa.

keskiviikko kahvit

Oon pistäny merkille, et oon oikee kahvilahirmu, jos niin voi sanoa. Tykkään tosi paljon istuskella kivoissa kahviloissa hyvässä seurassa monta tuntii putkeen, kuten esimerkiks myös tänään. Koulun jälkeen mentiin mun kaverin, Nooran, kans salille ja sen jälkeen päätettiin lähtee kahville Malmin Novalle. Löydettiin sieltä sellanen edullinen ja ihan mukava kahvila, nimeltään muistaakseni Baguette. Istuttiin siellä aika kauan ja juteltiin oikeestaan kaikesta mahollisesta. Muisteltiin esimerksis viime kevättä ja muita yhtä ihania aikoja. Lopulta lähettiin kotiin ja matkalla nukahin junaan. Mun tosiaan piti jäädä Pasilassa, mut huomasinkin vasta rautatienasemalla, et nukuin sen ohi. Kaiken lisäks se juna vielä myöhästy, joten myöhästyin seuraavastakin junasta. Eiks se kuitenkin niin oo et kolmas kerta toden sanoo, kolmannella junavuorolla noin 30min myöhemmin pääsin lähtemään kotiin päin. Hyvä minä! Onneks kuitenkin päivä oli rento ja kahvilaseura mitä parhain. :)

Kaakaota, lihapiirakkaa ja focacciaa, nam!

Noora

Ilouutinen

Perjantaina aamulla koulussa kävin tarkastamassa mun sähköpostin ja siellä odotti ehkä paras viesti, jonka oon koskaan saanut keskellä koeviikkoa. Viesti oli mun opettajalta, joka kertoi, että on päättänyt hyväksyä mun hakemuksen työharjoitteluun Italian Firenzeen. Tätä lukiessa fiilis nous hetkessä kattoon ja oikeestaan mun piti lukea se viesti kahteen otteeseen, ennen kun ees tajusin, et mitä siinä luki. Ihan uskomatonta, mutta silti niin mahtava juttu! Juurikin tätä oon halunnut alusta alkaen ja nyt se viimein toteutuu.

Nyt tässä parin päivän aikana ollaan juhlisteltu tätä uutista useaan otteeseen. Viralliset illanistujaiset on kuitenkin vasta ens perjantaina. Eilen juhlistettiin vähän mamin ja siskon kans ja tänään mun kahden kaverin, Sinin ja Katjan kanssa. Lähettiin aamusta Sinin kans Jumboon shoppailemaan ja kahville. Myöhemmin tultiin istuskelemaan meijän keittiöön ja Katja liittyi myös seuraan. Kiitos tytöt ihanasta illasta!

Tän johdosta mulla on fiiliksen lisäks myös motivaatio todella korkeella, joten sen pohjalta on hyvä jatkaa alkavaan viikkoon ja valmistautua viimeseen kokeeseen ennen jakson vaihtumista. :) I'm so happy!

Hot chocolate

Fazer Café Jumbo

 

Chin Chin!

Stressi!

Huhhuh mikä päivä! Tänään koin sen, että miltä tuntu olla pitkästä aikaa tosi stressaantunut. Ei sillä, et se mukava tunne olis ollut. Mulla oli tosiaan kolme koetta ja kaikenlisäks kaikki oli vielä lukioaineita. Niistä kuitenkin kunnialla (ainakin toivottavasti) selvisin ja elossa ollaan! Vielä on yks koe ens tiistaina ja sit tää koulu helpottaa ainakin vähäks aikaa. Vihdoinkin.

Luulen, et osana tähän stressiin voi olla myös se, että odotan edelleen niitä tuloksia siitä ulkomaille työharjoitteluun lähdöstä. Asian piti selvitä tän viikon aikana, mut empä kuitenkaan usko, koska huomenna on jo perjantai. Toivon kuitenkin parasta, koska olis kiva tietää, et mitä seuraavaks on tapahtumassa...

Näiden pienimuotosten kuulumisten kertomisen jälkeen voisin pikkusen taas raottaa ovea mun ajatusten salaiseen maailman. Onko kenellekään koskaan käyny niin, et kun kuulee jonkun biisin, niin huomaa, et ne sanat liittyy täydellisesti sen hetken tilanteeseen tai sen biisin soidessa kasa muistoja palautuu mieleen? Luulisin, et kyseessä on aika yleinen ilmiö ja voisin väittää, et melkein jokaselle on joskus käyny näin.

Joskus joku biisi muistuttaa jostain asiasta tai toisesta positiivisella tavalla ja joskus taas negatiivisella, tai usein surullisena tai haikeena. Ainakin omalla kohdallani. Tällasista biiseistä saa esimerkiks voimaa ikävään ja antaa mahollisuuden palata niihin hyviin tai huonoihin muistoihin kolmen-neljän minuutin ajaksi, vaikka niitä huonoja en ite henkilökohtasesti haluais edes muistaa. Ikävä on esimerkiks sellanen "sairaus", johon ainoo lääke taitaa olla aika. Oloa kuitenkin helpottaa ja antaa voimaa jaksamaan juurikin ne biisit, jotka liittyy ikävöityihin hetkiin tai henkilöihin. Jokainen meistä joskus ikävöi, se kuuluu tähän maailman, valitettavasti.

"To think I might not see those eyes
Makes it so hard not to cry" 

- Leona Lewis -

A day in Tallinn

Eilen käännettiin vaihde vapaalle ja otettiin suunnaks Tallinna mun parhaankaverin Emmin kans. En yleensä käytä "paraskaveri" -nimitystä, mut Emmistä on oikeesti tullu mulle kun oma sisko. Ollaan tunnettu jo hiekkalaatikko -iästä asti ja ehkä siinä on just syy siihen, et miks meillä on niin läheiset välit.

Meijän aamu starttas jo seittemän pintaan ja lähettiin kohti Länsiterminaalia. Sieltä me hypättiin Tallink Superstarin kyytiin ja seilattiin Suomenlahden yli Tallinnaan. Aluks vaan shoppailtiin ja kierreltiin ympäri Vanhaakaupunkia. Ite en löytäny hirveesti mitään ostettavaa, mut Emmi shoppaili sit munkin puolesta.

Iltapäivällä mentiin syömään yhteen ravintolaan, jonka nimi oli Von Krahli Aed. Se oli ihan huippu mesta ja siellä oli hyvää ruokaa kuin myös hyvä hintalaatusuhde. Emmi söi jotain kanapastaa ja mä risottoo, ruokajuomana oli lasilliset portugalilaista Vinho Verdee. Kahvit käytiin juomassa Café Josephinessa, joka on mulle ihan vakio, kun liikun siellä päin.

Loppuillasta käytiin vielä ostamassa vikat ostokset sataman läheltä. Aikaa jäi kuitenkin vielä ihan reilusti, joten hetken mielijohteesta päätettiin lähteä takasin Vanhaankaupunkiin jonnekin terassille. Löydettiin heti Raekoja Platsilta sellanen kiva, jossa käytiin juomassa drinkit. Sen jälkeen matka kävi takasin satamaan ja myöhemmin takasin Suomeen. Päivä oli ihan mahtava ja tällasia spontaaneita reissuja olis kiva tehdä enemmänkin. Se oli loistava irtautuminen arkimurheista. Kiitokset vielä matkaseuralle Emmille! :) ja nyt loppuun muutama kuva meidän reissusta...

Raekoja Plats, tossa takana näkyy se terassi

Vinho Verde

Sienirisotto 4 euroo, ei tosiaan ollu kallis paikka!

Emmi ja jälkkärit

 

Strawberry Margarita

The best girl in the world

Luota itseesi

Nyt on taas yks tavallinen kouluviikko takana ja parin päivän viikonloppu edessä. Kerrankin on käyny niin, et mulla ei oo minkäänlaisii suunnitelmii koko viikonlopulle, joten voin siis vaan relata aamusta iltaan.
Tänään kävin Salsastudiolla hot reggaetonissa, kuten oikeestaan joka perjantai. Se tunti saa mut tuntee ihan ku oisin uus ihminen, siinä on vaan sitä jotain ja se on sataprosenttisesti se mun juttu. Tanssitunnin jälkeen kävin hakee Myyrmäen kiinalaisesta safkat himaan ja nautin. Ihan mukava perjantai oli siis, ilman mitään suurempii suunnitelmia. Odotan siis innolla, et mitä tää viikonloppu tuo tullessaan.

Nyt mulle iski jotenkin sellanen fiilis, et voisin kerrankin kehitellä jotain sisältöä näille mun päivityksille. Voisin vähän puhuu jotain syvällistä. Ne, jotka kokee et ei kiinnosta, niin tästä se alkaa. Tähän on hyvä siis keskeyttää jos ei innosta, nyt on mun vuoro puhua. ;)

Olipa kerran nuori tyttö. Luonteeltan ujo ja vasta viidentoista vanha. Hän piti kaikesta kiiltävästä, josta vain pystyi peilaamaan itseään. Peili oli hänen parasystävänsä ja hän kulki usein parkkipaikkojen, bussipysäkkien ja lasiovien ohitse peilatakseen itseään niin usein kuin mahdollista. Hänellä oli halu tarkistaa, että kaikki näyttäisivät varmasti täydelliseltä. Aikaa kului ja jatkuva peilailu muuttui pakkomielteiseksi ja lopulta parasystävänsä peili käänsi selkänsä ja omakuva ei enää miellyttänyt. Omissa silmissään ulkonäkönsä parhaat puolet peittyivät, katosivat kokonaan ja suora reitti itseinhon kuiluun oli avautunut. Olotila muuttui päivä päivältä surkeammaksi ja loputtomat kysymykset "Miksi minä?" ja "Näytänkö oikeasti tuolta?" täyttivät tytön arjen. Itsensä vertailu ystäviin, filmitähtiin ja huippumalleihin oli saanut alkunsa. Itseinho kasvoi kuin nälkä syödessä, vaikka syöminen itsessään ei tullut enää kuuloonkaan. Oikeat ystävät jäivät kakkosiksi ja pakkomielteinen urheilu useita kertoja päivässä saapui tytön arkeen. Sosiaalinen elämä kärsi ja tyttö oli yksin ongelmansa kanssa tuntien kuulumattomuutta tähän maailmaan. Illalla itsensä nukkumaan pakottaminen kyynelten saattamana ja ahdistavat painajaiset valtasivat tytön mielen. Jäljellä oli vain ahdistuneita tunteita ja tyttö, oikeastaan jo naisenalku, avun tarpeessa. Hänen huuliltaan kaikui ilmoille enää yksi lause: "Kukaan ei voisi koskaan rakastaa minua, koska...".

Kuulostaako tämä tutulta?
Musta on jo pidempään tuntunu siltä, et ihmiset, etenkin nuoret tytöt, asettaa itselleen liian suuret ulkonäköpaineet. Ne paineet voi saada alkunsa esimerkiksi mediasta. Jokasesta tuutista tungetaan kaikenmaailman mallikuvia, jotka on usein vielä photoshopattuja ja siksi epärealistisia. Ne aiheuttavat helposti itseensä tyytymättömässä henkilössä kateuden tunteita ja halua samaistua niihin keinolla millä hyvänsä. Usein vielä samaistumisen saavuttaminen on mahdotonta, koska jokainen on oma persoonansa ja erinäköinen yksilö. Sit kaivellaan jotain ihme dieettejä, joilla muka pudotetaan 10 kiloa 2 viikossa. Empä usko.

Lehdissä kuitenkin käytetään tällasia kuvia, koska ne varmasti myy hyvin. Enkä aio väittää, että nää lehtien kuvat on ainoa syy nuorten ulkonäköpaineisiin, mutta olis kiva tietää, et jos niihin laitettais joitain ihan päinvastasen näkösiä ihmisiä, niin oisko sitten kauneusihanteetkin erilaiset? Nää on näitä arkipäivän mysteerejä, joihin tuskin koskaan saadaan tarkkaa vastausta. Tämän vuoksi oonkin sitä mieltä, et meijän jokaisen pitäis laittaa hyvä kiertämään. Jos itseinhosta kärsivät nuoret ja miksei vanhemmatkin kuulevat, et ne on just hyviä sellasina kun ne on, niin itsensä hyväksyminen olisi varmasti helpompaa. Vai voiko joku väittää, että jos joku sanoo sua kauniiksi ja hyväksi sellaisena kun oot, niin sais tuntee itsensä jotenkin kelpaamattomaksi? Mun mielestä kauneus on siellä katsojan silmissä ja jokainen on kaunis omalla tavallaan, sisäisesti kun ulkoisestikin. Ainakin mun maailmassa sisäinen kauneus on kuitenkin se merkittävämpi tekijä. Tärkeintä on pitää kiinni omasta persoonastaan ja luottaa itseensä. Sanonta "Ihminen ei voi rakastaa ketään, ellei rakasta ensin itseään" ei taida olla ihan turha virke muiden joukossa. Me kaikki ollaan samalla viivalla ja yhtä arvokkaita riippumatta vartalon koosta tai muodosta, ihonväristä tai kasvojen piirteistä tässä meidän yhteisessä maailmassa. Pelkkä "Be yourself" ei välttämättä riitä, vaan luottakaa itseenne kaikissa osa-alueissa ja ottakaa ilo irti elämästä siitä aidosti nauttien.

Rakkaudella,
Veera.

Tuesday

Moikka ja hyvää marraskuun alkua kaikille!
Omalta osaltani tää kuukausi lähti ihan hyvin käytiin rennolla koulupäivällä ja ihan mahtavalla Dancehall reggae -tanssitunnilla. Jotenkin on hyvät fiilikset, mutta omalla tavallaan myös jännittyneet, koska vähän yli viikon päästä selviää, et pääseekö tää tyttö ens keväänä ulkomaille. Hain siis tossa tasan viikko sitten Italian Firenzeen työharjotteluun ja ens maanantain jälkeen pitäis alkaa kuulua jotain infoa siltä suunnalta. Pitäkää siis mulle peukkuja ja toivotaan parasta.

Nyt tässä jo parin päivän ajan mun päässä on soinut jatkuvasti tää LMFAO - Sexy and I know it. En voi ymmärtää et miksi näin, joten tänään päätin kuunnella koko päivän pelkkää reggaeta, kuten esimerkiks Bob Marleytä. Kuten aiemmin oon jo maininnut, niin reggae musiikki on se mun juttu. Sitä kuunnellessa tulee aina hyvä mieli ja rento fiilis, joten voiko parempaa olla? Pakko myöntää, et ei se kyllä minnekkään bileisiin sopis, mut kaikkiin muihin hetkiin oikeestaan ihan hyvin. Mun mielestä yks parhaista Bobin biiseistä on One Love. Sitä on tosiaan tullu kuunneltuu tosi paljon ja se soi myös mun soittoäänenä. Joskus vähän yli vuosi sitten innostuin reggaesta ja erityisesti just Bobista, sen jälkeen tällanen musiikki on ollu osana mun jokaista päivää. Toimii myös herätyskellon äänenä, koska sillon päivä lähtee mukavasti ja "Don't worry be happy" -asenteella käytiin. Suosittelen!

"Truth is, everybody is going to hurt you; you just gotta find the ones worth suffering for." 

-Bob Marley

Kuunnelkaa paljon reggaeta ja nähdään taas! Ei mulla muuta tällä kertaa.
 <3: Veera

Kanta-Hämeessä

Tänään oli mun syysloman viimenen päivä. Nyt on levännyt olo ja jopa ihan kiva mennä huomenna taas kouluun. Loman aikana tein paljon koulutehtäviä, kävin iltalukiossa ja SaltaStudiolla tanssimassa. Tuli myös tehtyä tollanen spontaani vierailu Kanta-Hämeeseen, Forssaan. Mun kaveri Noora asuu siellä ja vietettiin pari ihan mahtavaa päivää yhessä. Kierreltiin Nooran skootterilla ympäri kaupunkia, käytiin syömässä legendaarisella Forssan ABC:llä ja lanitettiin yöt pitkät facebookissa ja omeglessa. Käytiin myös pirtelöllä Forssan autokeitaalla, joka on se "kuuluisa" huoltoasema, jossa Ricky Martin kävi heinäkuussa kahvilla. Forssa oli mun mielestä kaunis kaupunki, jonne varmasti haluun viel uudestaan. Voin vaan kuvitella, et miten paljon kaikkee kivaa siel on kesällä.

Pikavuoro Helsinki-Pori

Nooran kissa Riesa.

Uljas kuskini

Nooran Peugeot. Tällä me huristeltiin aamusta iltaan ympäri Forssaa.

Pienimerenneito Forssan keskustassa, vähän ku Tanskassa.

OON VOIMANAINEN.

Noora ja Forssan ABC

Nooran pannupizza

Pihvii!! namnam

Pakollinen lanitus-kuva!

Tälläsissä merkeissä vietin mun syysloman. Huomenna taas kouluun ja italian tunnille, oon etenkin noista italian tunneista innoissani, se muu opiskelu menee siinä sivussa. Ootan kuitenkin ihan sikana tiistaita, koska sillon meijän luokalla on ensimmäinen työharjottelu info ja selviää, et pääseekö tää tyttö pois Suomesta. ;) Sitä odotellessa hauskaa alkavaa viikkoa kaikille ihanille!